Kunniapalkinto

2019, Erkki Liikanen

Erkki Liikanen, valtiot. kand., on pitkän uransa aikana muun muassa toiminut kansanedustajana (1972–1990) istuen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana (1983–1987) ja valtiovarainministerinä Harri Holkerin hallituksessa 1987–1990. Erkki Liikanen oli Suomen EU komissaari kahdessa komissiossa (1995–2004). Vuosina 2004–2018 Liikanen toimi Suomen Pankin johtajana. Nykyään Liikanen on hallituksen puheenjohtaja Suomen Sinfoniaorkestereit ry:ssä, IFRS Foundationissa ja Helsinki Graduate School of Economicsissa.

Kuva: Pekka Karhunen/Finlands Bank / CC BY

2016, Bengt Holmström

Bengt Holmström, fil. toht., on yksi Suomen tunnetuimmista ekonomisteista. Holmström väitteli tohtoriksi taloustieteestä Stanfordin yliopistosta 1978 ja on tämän jälkeen toiminut monessa maineikkaassa yliopistossa Yhdysvalloissa ja Suomessa. Holmström oli Yale Universityn taloustieteen professori 1983–1994 ja vuodesta 1994 M.I.T:ssa. 1980–1986 va. professorina Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa. Akateemisten meriittien lisäksi Holmström on toiminut muun muassa Kuusakosken, Nokian, EVA:n ja Aalto-yliopiston hallituksissa. Vuonna 2016 Bengt Homström sai Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon Alfred Nobelin muistoksi.

Kuva: Bengt Nyman / CC BY

2014, Konfliktinratkaisujärjestö CMI

Presidentti Martti Ahtisaaresta tuli tunnettu rauhanneuvottelija presidenttikautensa (1994–2000) jälkeen. Presidenttiyden jälkeen Ahtisaari perusti konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen (CMI), jonka kautta Ahtisaari on jatkanut työtään rauhanneuvottelun parissa. Erityisen tunnetuksi Ahtisaari tuli neuvotteluistaan entisessä Jugoslaviassa ja Kosovossa. CMI:sta on kehittynyt yksi maailman johtavin konfliktinneuvottelujärjestö, jonka tavoitteena on estää väkivaltaisia konflikteja epävirallisen dialogin ja neuvotteluiden kautta. Vuonna 2008 Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon hänen pitkäjänteisestä ja maailmanlaajuisesta rauhanneuvottelutyöstään.

2013, Kari Raivio

Kari Raivio, lääket. toht., toimi HYKS:in lastenklinikan ylilääkärinä 1982–1996 ja on yksi maan tunnetuimmista lastenlääkäreistä. Vuosina 1996–2003 Raivio oli Helsingin yliopiston kansleri. Raivion kanslerikaudella yliopistossa toteutettiin mittavia uudistuksia, joiden johdosta uusia tiedekuntia ja kampusalueita syntyi. Tämän lisäksi Raivio on toiminut Suomen lääkäriyhdistyksen Duodecimin puheenjohtajana 1993–1995. Hän on myös ollut mukana useassa kansainvälisessä yhteistyössä asiantuntijana ja hallituksen jäsenenä Suomen Kulttuurirahastossa. Raivio osallistui aktiivisesti kampanjaan, jonka tuloksena uusi lastensairaala avattiin 2018.

Kuva: Kari Raivio

2012, Pekka Hallberg

Pekka Hallberg, oikeust. toht., valtiot. toht., toimi Korkeimma hallinto-oikeuden presidenttinä 1993–2012 ja jäsenenä vuodesta 1979. Hallberg on tämän lisäksi toiminut lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä ja Suomen Akatemian tutkijana. Hallberg oli kielilakitoimikunnan puheenjohtajana 1999–2003 valmistellen uutta kielilakia ja oli yksi keskeisistä henkilöistä uuden, vuonna 2000 voimaantulleen, perustuslain valmistelussa. Hallberg on ollut Suomen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1992. Oikeustiedettä ja oikeuskäytäntöä käsitelleen kirjallisuutensa lisäksi Hallberg on aktiivisesti osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomessa.

Kuva: Pekka Hallberg / CC

2011, Sixten Korkman

Sixten Korkman, valtiot. toht., toimi seitsemän vuotta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana 2005–2012 . Ennen tätä Korkman teki pitkän uran muun muassa useassa toimessa Suomen Pankissa, OECD:ssa ja Helsingin yliopistolla, josta hän väitteli taloustieteen tohtoriksi 1980. 1995–2005 Korkman oli Euroopan unionin neuvoston talouspoliittisen osaston Ecofinin johtaja.

Kuva: Sixten Korkman / CC

2008, Aatto Prihti

Aatto Prihti, kauppat. toht., on thenyt vaikutsvaltaisen uran suomalaisessa elinkeinoelämässä. Hän on toiminut muun muassa professorina Helsingin yliopistolla, toimitusjohtajana Orionilla (1991–1997), Helsingin Kauppakorkeakoulun kanslerina (1995–2004), Sitran yliasiamiehenä (1997–2004) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin hallituksen puheenjohtajana (2005–2009).

2007, Jaakko Iloniemi

Jaakko Ilomäki, valtiot. maist., on pitkäaikainen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yhteiskunnallisen keskustelun osallistuja. Iloniemellä on ollut ansiokas ura sekä diplomatian saralla että elinkeinoelämän vaikuttajana. Iloniemi aloitti ulkoasiainhallinnossa 1961 valtiotieteen maisterintutkinnon jälkeen. Iloniemi toimi muun muassa ETYJ-lähettiläänä Genevessä 1975–1977 ja Suomen Yhdysvaltain lähettiläänä 1977–1983. Diplomaattiuran jälkeen Ilomäki toimi Suomen Yhdyspankin johtajana 1983–1990. Vuosina 1990–2000 Ilomäki oli Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn projektipäällikkönä ja vuosina 2000–2003 Ilomäki työskenteli Sitrassa. Tämän lisäksi Ilomäki toimi Paasikivi-seuran puheenjohtajana 1985–1994 ja oli yksi seuran perustajajäsenistä 1957. Seura perustettiin tukemaan presidentti Urho Kekkosen ulkopoliittista linjaa. 1990-luvulla Ilomäki oli yksi voimakkaista Suomen EU-jäsenyyden kannattajista. Tämän lisäksi Ilomäellä on ollut useita luottamustehtäviä järjestöissä, seuroissa ja muun muassa istunut Wärtsilän hallituksessa 1994–2007.

Kuva: Jaakko Iloniemi / CC BY

2005, Jaakko Honko

Jaakko Honko, kauppat. toht., toimi liiketaloustieteen professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa 1960–1986. Tämän lisäksi Honko toimi kauppakorkeakoulun rehtorina 1969–1980 ja kanslerina 1980–1989. Honko on toiminut myös vierailevana professorina useissa eurooppalaisissa yliopistossa ja kansainvälisissä huippuyliopistoissa. Professuurinsa ja hallinnollisten tehtäviensä lisäksi Honko on hoitanut useita merkittäviä tehtäviä yrityksissä ja yhteisöissä muun muassa hallituksen puheenjohtajana Yhdyspankin hallintoneuvostossa, jäsenenä Rautaruukin hallintoneuvostossa, varapuheenjohtajana Stockmannin hallituksessa ja hallituksen jäsenenä Wärtislän hallituksessa. Honko on lisäksi istunut Yrjö Janssonin säätiön, Liikesivistysrahaston ja Marcus Wallenbergs stiftelsenin hallituksissa.

2005, Max Jakobson

Max Jakobsson on kenties Suomen tunnetuin diplomaatti. Jakobsson aloitti uransa ulkomaantoimittajana Lontoossa ja Washingtonissa muun muassa brittiläisen BBC:n suomenkielisenä toimittajana ja suomalaisen Uuden Suomen kirjeenvaihtajana. Hänen teoksensa Talvisodan diplomatia (1955) viitoitti Jakobssonin uraa diplomatiassa, joka alkoi lehdistöosaston päällikkönä 1958. Jakobsson toimi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä 1962–1965, Suomen YK-lähettiläänä 1965–1971 ja Tukholman-lähettiläänä 1971–1974. Jakobsson toimi lisäksi ulkopoliittisena neuvonantajana yhteensä kolmelle presidentille: Urho Kekkoselle, Mauno Koivistolle ja Martti Ahtisaarelle. Diplomaattiuransa jälkeen Max Jakobsson oli Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn pitkäaikainen toimitusjohtaja 1975–1984.

Kuva: Teemu Rajala / CC

2005,  Pentti Vartia

Pentti Vartia, taloust. toht., on meritoitunut suomalainen taloustieteilijä. Vartia väitteli taloustieteestä vuonna 1974. Varita toimi Elinkeinoelämän tutkimulaitoksen johtajana vuosina 1983–2005 ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtajana vuosina 2000–2005. Vartia toimi taloustieteen dosenttina Helsingin yliopistossa ja julkaisi useita kirjoja ja artikkeleita Suomen kansantaloudesta ja elinkeinoelämästä. Tämän lisäksi Vartia on pitkään toiminut muun muassa Ytjö Jahnssonin säätiön hallituksessa.